Toisen maailmansodan käsikirurgisten vammojen huonot tulokset olivat pakote paitsi yleismaailmallisesti myös Suomen kirurgikunnalle. Tämän tajusi myös K.E. Kallio, joka nimitettiin v. 1950 Helsingin yliopiston kirurgian professoriksi. Hän pyrki määrätietoisesti parantamaan ja nykyaikaistamaan käsivammojen hoitoa ja tässä mielessä hän mm. kannusti ja tuki apulaislääkäriään Kauko Solosta tutustumaan ja paneutumaan alan ongelmiin. Käsikirurgisen toiminnan siirryttyä v. 1960 Kirurgisesta sairaalasta Töölön sairaalaan aloitettiin siellä varsinainen käsikirurginen toiminta v. 1963 Solosen johdolla. Toiminta kuitenkin supistui Solosen siirryttyä v. 1967 Kotkaan. V. 1969 käsikirurgia elpyi jälleen Helsingissä Solosen siirryttyä Invalidisäätiön sairaalaan, jonne hänen johdollaan avattiin samana vuonna käsikirurginen osasto. Sairaala toimikin Suomen ainoana käsikirurgisena koulutuspaikkana aina vuoteen 1986 saakka. Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa käsikirurgian koulutus aloitettiin v. 1987 Simo Vilkin toimesta. Samoihin aikoihin aloitti Timo Raatikainen käsikirurgian Oulussa ja Kuopiossa Heikki Jaroma on kouluttanut käsikirurgeja v:sta 1989. Helsingin yliopistollisessa sairaalassa käsikirurginen toiminta elpyi v. 1995, jolloin ala sai jälleen oman osastonsa Töölön sairaalassa ja koulutus pääsi uudelleen alkuun.
Käsikirurgian tekniikan, varsinkin mikrokirurgian, tiedon ja taidon kehittyminen 1970-luvulla aiheutti paineita luoda oma kirurgian suppea erikoisala myös käsikirurgialle. Silloisten käsikirurgien väsymätön ponnistelu johtikin erikoisalan viralliseen tunnustamiseen kirurgian subspesialiteetiksi 1.9.1982. Vuonna 1993 erikoislääkärikoulutusta uudistettiin ja käsikirurgia säilytti itsenäisen asemansa kirurgian subspesialiteettina, jolle opiskeltiin 6 vuotisen kirurgikoulutuksen jälkeen vielä kaksi vuotta. Suomen liityttyä Euroopan Unioniin kohdistui lääketieteen koulutukseemme paineita erikoisalojen lukumäärän sopeuttamiseksi EU.n mukaiseksi. Yli sadasta spesialiteetista/subspesialiteetista oli karsittava pois puolet. Tässä vaiheessa käsikirurgian erikoisalan katoaminen Suomen lääketieteestä oli äärettömän lähellä, mutta jälleen kiitos aktiivisten yhdistyksen jäsenten asema saatiin pelastettua ja vuodesta 1999 alkaen käsikirurgialla on Suomessa ainoana EU-maana oma erikoisala-asemansa, jonka koulutusvastuu on siirretty yliopistoille.
Käsikirurgian koulutuksen vakiinnuttua ja käsikirurgiaa aktiivisesti harrastavien ortopedien määrän lisääntyessä 1970- luvulla todettiin oman yhdistyksen olevan välttämättömyys käsikirurgisen tiedon ja taidon levittämiseksi ja työskentelyolosuhteiden parantamiseksi. Yhdistys perustettiin Invalidisäätiöllä 7.1.1976 perustajajäseninään Kauko Solonen (pj), Henry Brummer, Georg Bakalim, Martti Vastamäki ja Simo Vilkki. Viranomaiskäsittely kesti totuttuun tapaan kauan, ja virallinen päätös yhdistysrekisteriin merkitsemisestä tehtiin 6.1.1977. Perustajajäsenet pyörittivät yhdistyksen toimintaa innostuneesti liki kymmenen vuotta, minkä jälkeen jäsenmäärä oli kasvanut jo niin suureksi, että hallitukseen voitiin ottaa mukaan nuorempaa verta ja päättää tietystä vaihtuvuuden periaatteesta hallituksen jäsenistössä (ref. taul. hallituksen jäsenet). Hallituksen ja jäsenistön (tällä hetkellä 120 jäsentä, 2018) aktiivisuuden osoituksena ovat mm. Suomessa pidetyt pohjoismaiset (1988, 2000 ja 2008) ja kansainväliset (IFSSH 1995) käsikirurgian kongressit, jäsenistön lukuisat luottamustehtävät kotimaisissa ja kansainvälisissä kirurgian alan yhdistyksissä sekä vuonna 2000 julkaistu ensimmäinen suomenkielinen laaja käsikirurgian oppikirja. Yhdistys on koko toimintansa ajan pyrkinyt aktiivisesti levittämään käsikirurgista tietoa Suomen lääkärikunnalle järjestämällä mm. miltei keskeytyksettä oman ohjelmansa sekä Lääkäri- että Kirurgipäiville, osallistumalla aktiivisesti Suomen Ortopediyhdistyksen järjestämiin koulutustilaisuuksiin sekä kouluttamalla oman alansa lääkäreitä suppeammilla erikoiskursseilla.
Lisälukemista:
- Solonen KA, Vilkki SK. A history of hand surgery in Finland. J Hand Surg Br. 2002 Apr;27(2):187-93. doi: 10.1054/jhsb.2001.0719. PMID: 12027499.
- Kotkansalo T, Waris E. Hand surgery in Finland. J Hand Surg Eur Vol. 2017 Jul;42(6):653. doi: 10.1177/1753193417704382. PMID: 28695779.
Professori Kauko Solonen täytti 11.10.2011 90 vuotta. Kuvassa, jossa on myös historian havinaa, on suomalaisen käsikirurgian ”viimeinen ykkösketjun jäsen ja kakkosketju”. Vasemmalta oikealle: Heikki Jaroma, Timo Raatikainen, Simo Vilkki, Kauko Solonen ja Martti Vastamäki.
Käsikirurgiyhdistyksen puheenjohtajat ja sihteerit kautta aikain
- 2022–2023: pj Markus Pääkkönen, sihteeri Johannes Savikkomaa
- 2021–2022: pj Markus Pääkkönen, sihteeri Nora Suojärvi
- 2020–2021: pj Olli Leppänen, sihteeri Juha Alavaikko
- 2019–2020: pj Olli Leppänen, sihteeri Matti Hakkarainen
- 2018–2019: pj Hanna-Stiina Taskinen, sihteeri Matti Hakkarainen
- 2017–2018: pj Hanna-Stiina Taskinen, sihteeri Juha Alavaikko
- 2016–2017: pj Eero Waris, sihteeri Margit Karelson
- 2015–2016: pj Eero Waris, sihteeri Antti Sommarhem
- 2014–2015: pj Teemu Karjalainen, sihteeri Antti Sommarhem
- 2013–2014: pj Teemu Karjalainen, sihteeri Antti Sommarhem
- 2012–2013: pj Camilla Hellevuo, sihteeri Tove Palmgren-Soppela
- 2011–2012: pj Camilla Hellevuo, sihteeri Tove Palmgren-Soppela
- 2010–2011: pj Tero Kotkansalo, sihteeri Tove Palmgren-Soppela
- 2009–2010: pj Tero Kotkansalo, sihteeri Tove Palmgren-Soppela
- 2008–2009: pj Jorma Ryhänen, sihteeri Pasi Paavilainen
- 2007–2008: pj Jorma Ryhänen, sihteeri Pasi Paavilainen
- 2006–2007: pj Jouni Havulinna, sihteeri Jorma Ryhänen
- 2005–2006: pj Jouni Havulinna, sihteeri Jorma Ryhänen
- 2004–2005: pj Jarkko Vasenius, sihteeri Jouni Havulinna
- 2003–2004: pj Jarkko Vasenius, sihteeri Jouni Havulinna
- 2002–2003: pj Timo Raatikainen, sihteeri Jouni Havulinna
- 2001–2002: pj Timo Raatikainen, sihteeri Jarkko Vasenius
- 2000–2001: pj Timo Raatikainen, sihteeri Jarkko Vasenius
- 1999–2000: pj Harry Göransson, sihteeri Jarkko Vasenius
- 1998–1999: pj Harry Göransson, sihteeri Jarkko Vasenius
- 1996–1998: pj Timo Viljakka, sihteeri Timo Raatikainen
- 1995–1996: pj Timo Viljakka, sihteeri Harry Göransson
- 1993–1995: pj Timo Raatikainen, sihteeri Timo Viljakka
- 1991–1993: pj Heikki Jaroma, sihteeri Timo Viljakka
- 1989–1991: pj Simo Vilkki, sihteeri Timo Viljakka
- 1987–1989: pj Martti Vastamäki, sihteeri Timo Telaranta
- 1985–1987: pj Simo Vilkki, sihteeri Timo Raatikainen
- 1976–1985: pj Kauko Solonen, sihteeri Simo Vilkki